EPM_Vea Porotetani_195612.pdf

Texte

POROTETANI

VEA

lez ;

im fi@iâ Saio

voii

Dieu’

opezehia te Vea no na avaè i main aenei, te vai ra te tiimii, maori ta, te ravai-ore
\taime no te faatere. — Areà rà, e faahoihia na rotoi te tahiraa api i teie nei avaè (e 8 api) e i te avaè
h (e 8 api atoa)_^, Ua riro atoa te par au no teie nei avaè ei paraît faufaa rahi e au ia feriirihia i roto i te
[/ paroita, na roto i te mau putuputuraa. E parait hohonii te parait no te mau fare haapiiraa
\ii ia feiiiri.
1 teie nei matahiti apî, a haainanao atoa tatou i ta tatou tarahii i te Vea. Eiaha e taupupii.
Mai te

pd
“hoil

;hent

.it”,

conl

;-mêmel
vitent 1

qu’ils a|j
fidélité
de

[

mea e

aita

i

i

tei tià ia

Maiiriiiirii

Dieij

ormaiitl
[cslanlei

critèj

U

eaute sul
s

te

'ahonoraa i te Vea

mi lier

qu’ellej

miij

elle
ition pi J

Apooraa Rahi Fenua i pabono
i ta inntoii pororaa i nia-iho i le pavau
tnaii haapiiraa, tei haponohia i te 23
tovema 1956. Aita aiiei te tahi pae i
U’i i le' Vea Katorika ei pahonoraa na
'ia d te

catholl

s

to.

inan! E tnatâpaparaa ho\ü ta te Epikopo MAZE ipahono na roto
Vea Katorika. 1 to maton râ hioraa,
"aanQnea oia i te parau. Ua paran oia
e « e mea maramarama te pororaa ia
ï/? E paran

tois.
lliancer

lem du
r aux

|;/77iî«

i te.

:>

pri

»,e

inaha! nn'n(i,,,iho i haafiji hds

tapiripiriraa i te tahi maii paran

ae.

sympaiy
lesdiP

;r

3

mesui'

lie demai
sont ail
es

fortifi

parau rapae te mau oreroraa naroto
radio. Ua orerohia taua mau parau
na roto i te radio no te feia porotetani

\
'

Aita matou e poro

ipiiraa na roto i te
i te tahi pae a

pariraa ei omuaraa no ta’na paho; que tout
raa, o to’na ïa hinaaro i le faatupu i te
interdit
i O te paeau Katolika i te mau faatere
soit reu
rotetani. E ere rà ta matou pororaa i
[t être c(
manao no te taata hoè, no te taatoa rà.
hrist?
re anei te taatoa no te hanere auvaha
)péenne
te mau paroita tei tahoè na roto i teie
ine n’ait
roraa? E ere anei na te Tomite tamau
our que
e Apooraa Rahi no te mau Ekalesia
s que clî

l’Egl

nte,

i’unelibel
ris la lib

haamanu i te pororaa

hou a tuu atu

Apooraa Rahi Eenua? Eaha
Apooraa Rahi Fenua i mamu noa’i, ta
tou e maere noa nei?
roto i te

réclame
oies conl
ne

à Tahiti
l

-

Pap

Te

ruperupe o te mau haapiiraa kato¬
lika”. Aita tatou i maere i taua mau pa¬
riraa l'a, no te mea ua orero

pari mai nei te Vea Katolika i ta

tatou

|u haapiiraa porotetani e mau haapii¬

hoi te faa¬

haapiiraa katolika i mua i te Apoo“E
mau haapiiraa tavere-noa-hia te mau haa¬
piiraa porotetani i Tahiti nei”.
O vai tel ahoahq ? Eere ar^ei te mau fas^

tere
raa

Rahi Fenua i te matahiti 1954 e :

tére

katolika i to raton iteraa i te tupuraa

rahi

no

tetani te

haapiiraa a te Hau ? Aita
porotetani i peapea i taua
no te mea e e mau tamarii poro¬
rahiraa i roto i te haapiiraa a te

Hau. E

mauruuru

te mau

e

e

papai-atoa-hia i roto i te V.K. (api 5)
iti te moni i jiau i te Apooraa
no te mau fare haapiiraa ka¬

mea

Rahi Fenua

tolika,

e e mea

vai te

Hau anei

Na te
roa

fare

mau

roaa

te ite

e

te mai’amarama i

tamarii. Te ite nei rà te mau
katolika e te haere nei to raton
i nia iho i te mau haapiiraa i te

faatere
mana

inaite nei te haapiiraa a
Eere anei na te
haapaoraa Katolika i faatere i te mau haa¬
piiraa atoa i Tahiti nei mai te matahiti
itiraa,

te tupu

e

te Hau i te ruperuperaa.

matahiti 1882? I taua
matahiti ra, ua mahiti mai i ràpae i te
taatereraa e' ua riro te faatereraa i te pae
o te Hau. Noa’tu e ua tupu i te matahiti
1897 te tahi mau aniraa ia faahoi-faahou1860

e

tae noa’tu i te

haapiiraa i roto
aita rà te Hau i faatià.
I te tahi- pae, noa’tu te mau haafifiraa
tei tupu f te tau no Viénot ihâ, ua tere roa
te mau haapiiraa porotetani i mua. E rave

hia te faatereraa a te mau
i to raton rimâ,

rahi te

mau

tamarii maramarama tei tupu

haapiiraa ra. Ua
hau atu i teie nei 1.4Ü0 tamarii haapii i
roto i ta tatou mau haapiiraa (eere 1.200
mai tei faaitehia e te Vea Katolika). E mea
manuia maitai te mau hiopoaraa e no to’na
roo maitai, aita roa te Hau Metua i taupupu i te hamani i te mau fare.
mai

no

roto mai i taua

Eaha

—

e ore

ai? Na

te faaroo i

opua? Na te

te

faaroo iho ?

râ

na

mau

maitai
epitihuru fare haapiiraa:.'

to raton mau fare. la ara

no

tatou i te.faataa

I te tahi pae te mau fare haapiiraa a te
Hau tei riro ei taoà amui no te Fenua; e

te mau fare haapiiraa o te
te mau haapaoraa faaroo anae
ïa! E tià i te Hau ia faataa i te mau haamauaraa atoa e ravai no te haapaari i tà’na

vahi ra,

Metua poro¬

te mau fare

pau no

faaroo ïa, tei riro ei fatu hoè

faaroo,

mau

o

e aore

mau

i te tahi pae

râ te

rahi tei

haapiiraa a te Hau.

tatou, te feia

ta raton mau

mau

roto i te hi'oraa i te tere-

raa

radio ei faahapalia-

,

ititution

na

tetani ia

,

ermés ; q

aho tatou

Ua

mai te mea e “ ua aho-

paruparu e

nei i ta matou mau

tupu atu ai te inono te haamaramaramaraa râ i te l'eia
jeune co
a tei tiaturi
i te Evanelia. Eita matpu
iliques r
aananea noa i te parau no te radio no
t'en dive
inea e te na ô mai ra te Epikopo Maze
contre,
e ere na’na iho i faaroo, na te léia faaîdmissib )-radio i faaite ia’na.”
que
e tumu i faahiti ai te vea katorika i
aa

raa

Fare-Haâpiiraa

lïiau

na

haapiiraa i te mau vahi atoa mai te
mau haapiiraa katolika no

mau

tiaturi-ore i te

ia’na. Te faatia nei te V.K. i te

te mono

parau no te fare haapiiraa no Faaa tei riro
ei pau rahî no te haapaoraa katolika. Mai
te mea aita teie fare i maraa i te haapa‘o-

katolika, eaha oia i faatupu ai i taua

raa

te haapa‘0iho i rave,
fare haapiiraa kato¬

opuaraa ra? Ua tia roa ia amo
raa katolika i te hopoià ta’na
'le haamau atoa nei te
lika

Faaa i te hoè “cours

no

taire”. E
o

te Hau

roa

ere

ïa

na

complémen¬

roto i te hinaaro

.E tiàra i te Hau ia

faaitoito i ta’na fare

tiàtnrihia
raton i te

e

te feia Metua no

Faaa

e ere

feia katolika. Eiaha rà te Hau

katolika
haaparuparuraa i to’na iho mau

ia tautu'ru i te mau

tei riro ei

haapaari eia
haapiiraa i Faaa tei

fare haapiiraa

fare.

Na roto atoa i te opuaraa api kato¬
lika i Taunoa, eaha ta tatou e liio nei?
Ua

na

mea

mua

tiai-noa-hia te
te taata.

te

haapiiraa katolika. E
opuaraa. E mea
fare haapiiraa a te Hau e

te fare

tahito to te Hau

mau

Eiaha te Hau ia otohe i mua i

pau.

Mai te

mea ua

fifi te apoo-

2

POROTETANl

VEA

raa

oire i teie

raa

Rahi Fenua ia tautnrii i taiia tare

tau,

mau

tia i te Apoo-

e

tamarii tiaraa tinito i te faaroo katolika?
! Mai te peu

tamarii”. Te faa-afaro nei matou i te

i te

pai’au no te rahiraa katolika. Teie te nutia ia au i te tabula a te Hau i te mr,-'

'àna

62.828 taatj

une;

apî anei e 5.00(1
roto i na matahiti i mairi

^\pc
Iiaa

mau

Eiaha te

e ua tia i te Hau i te faafarani
maitc i le feia tinito i Tahiti nei, eiaha na

niera

te tare

roto i te

patururaa i te faaroo katolika! la
feruri maramarama rà te Hau e te Apoo¬

tahiti 1953 :

raa

Rahi Fenua i taua parau hohonu'tra,
èiaha rà ia iritihia fe tahi uputa apî no

taata katolika

te

Teie râ te parau papu tei faaitehia mai e
te Hau: TE RAHI O TE HAAPAORAA

rti.

Apooraa Ralii Feiiua ia Liaturi i
haapiiraa katolika no te haapii i
te mau tamarii porotetani !
Mai te mea e e tiaturi te Apooraa Ra¬
hi I^'enua i le

Jiiaii ravea

ia'na, eita’nei oia

turu

rapae no

e

te tau-

faatia i te talii

haapiiraa mormoni

e te tahi atu mau ra¬
arauaè iho? E ere te fenua

tia-ore

vea

Tahiti i le

hoo ! Mai te

mea

mea

he-

ua

pohepo te fenua i te
e

pae o te mau faufaa,
tià ia’na ia ani i te Hau Melna ia tau-

turu mai oia

mai

ta’na i

rave e

mai i teie nei inahana. O te
te

lae

no

to ma!f)U poroiaui tei na 6 mai
“Eiaha te lili o te mau raveà lino ia
no

ren

e:

faataiipupu i te ohipa
maitai

Varna

râ te mana‘o

a mo‘e alu ai te
imnaa”. ta faaturahia

te

o

te paeau

no

*

rahi

o

te

nunaa.

nei,

matahili i mairi aè-

faarahihia te

ua

tgaliia

mau

e

tuhaa

moni i faa-

le Apooraa Rahi Fenua no te taumau tare haapiiraa katolika. I

tmai i te

te inalamua
no

le

ifiia

aifaito te moni faataahia.

taarpo [mrotetani
Le

no

1951 rà
e

ua

e

te inoui faala.a-

taaroo katolika. 1 te matahiti
tauiiûa le huru

ua

operehia te moni

ua

na.

te

o

raveraa

roto i te hi‘o-

i te i-ahiraa tamarii haarii. Ait tcié
tauluru i laotiahia. E nchenehe nna i le
mau tare haapiiraa katolika ia
tupu i te
raa

rahi,

e

raa na

lauturu-noa-hia to raton
roto i teie

hi te moni a])î

i

raveraa

mau

apî ! E

opua-

mea ra¬

i te mau tare haa¬
piiraa katolika na roto i laua raveraa. Aita
roaa

rà to raton hiaaai i maha i le reira. I te

matahiti Ih.ôü, ua manuia faahou ta raton
aiiiraa no te mau tamarii tinito tei ore i
roaa

ia raton te tiaraa farani.

( Ua paloimatahiti 1954). No

hia taua aniraa

ra

i te

reira, i teie nei,

ua

horoa-atoa-hia te moni

tauturu i te hooraa

puta i te

mau

tamarii

tinito tiaraa tinito.
1 roto i te

fai-e haapiiraa katolika
ua fatata te mau tamarii tinito i te afaraa o le mau tamarii haapii. Ua faaotihia
te moni tauluru i le mau tamarii tiaraa

tinito

ma

mau

te tautaa-ore i te

Apooraa taatiraa i te

manao

o

te

tare haajniraa
(commission.scolaire mixte consultative)
I te matahiti 1954, ua parau maramarama
te Papai Parau Rahi e; “Na te Apooraa
taatiraa i le mau fare haapiiraa e feruri
na mua i te parau no te mau tamarii tia¬
raa tinito”. E inaha: aita roa taua Apoo¬

raa ra

mau

i titauhia !

E tia anei i te fenua ia tauturu i te haa-

paioraa

faufaa

la

ra.

i te

na roto i te mau
i Tahiti nei. Eiaha na te

tinito

amo

mau

te fenua ia iriti i taua

o

uputa

râ te

pau

Haapaoraa katolika iho
no te urne i te mau tinito

Ei faaotiraa i te parau o te mau

faufaa

teie te tahi parau

hopea : i te putuputute A.R.F. ua horoahia e

hopeà no
000.000 tara eimoni tarahu i te
raa

haapiiraa katolika. E teie te faaauraa
ri

ra

e :

faahoihia taua moni

e

l'are

mau

ra

mao¬
roto

na

i te moni “ Fidès ” ta te Hau Metua

e

ho-

katolika i to’iia umeraa i te mau

hopeà matahiti na te mau fare
haapiiraa katolika. E inaha aita roa i papu

e

i Oteania. Eaha? Ua fanau

e

na

ia

tiàturi i te reira parau?

toril? Na vai e,

roto te

tau

Ua

e

:

nua

le P
I tei

Feni

parahi i Tahiti nei e ua taiohia
mau papaa, te féia no te Hau, te

maufaehau etc...

U

A

KATOLIKA, AITA I TAEHIÂ I TE MAHA
O TÉ TUHAA IA AU I TE RAHIRAA TA
TAI OCEANIA NEI! E o te afaraa anae
ïa tei

i te faaroo katolika.

roà i teie

t
îf:

Na roto i te

mau

roa

ïa

auraa

Haapaoraa katolika

tamarii

15.096 katolika

e

ail£

rau

feia katolika te rahiraa!

nei

I

opani anei maton ia hamanite Haa

mur

katolika i ta’na mau fare haapii¬

lean

pa'oraa
mea na

te

nehenehe ia opani, no te
te Tare i faatia! Eiaha râ i;i tavi-

raa? Aita ïa

e

rihia te parau no te pororaa! Ua ani ma¬
tou eiaha te mau tare Ratoiika aoî ia tan-

turu-faahounia

no

te

mea

aita ïa i

a'na
lia i

Fai
1

)ae

rar

na faran

fare

taua moni “Fidès” ra i te
«haapiiraa no te fenua. la
haapiiraa katolika i teie nei ma- mua te faatnpuraa e te haapaariraa i te tua P
t^hili. Ua faafaufaa-ore-atoa-hia temaiia‘o haapiiraa a te Hau ite mau vahi i hinaaro Te
no te
Apooraa taatiraa i te mau fare haa¬ hia’i (Tubtiai, Uturoa, Taunoa). ki haama tu ri i
piiraa ( Commission scolaire consultative) ur.uuruhia te feia Metua i taua mau valii liiti 1
Gf te iTu\na‘0 4no te Aijjpocaa faaineiue i 4à’. Mai te'mea-Oiite hinaaro, uei te:Maapa‘o- laam
té mau aniraa no “ Fiàès’’( commission
raa katolika i te faatupu i to’na mau fare laapi
locale du “Fidès), raua tei ore i haapu- apî, na raton ïa e aufau i te reira, eiaha nau ]
rà na te Hau. Aita e nehenehe ia ratou i
ivcï»
tuputuhia.
feiî
Ua maere atoa matou i te taio i roto i faataupupu i te mau opuaraa a te Haii
E
mai
te
meae
te
haa
te V.K. ( api 5) e “A tae hoi te tuhaa mo¬
peapea neî te Haapahij
raa katolika i te
ni hopeà no te “F'idès”, tei làanahohia
apiapi o to’na mau fare, le n
eaha oia i faaô ai i teie rahirra tamari
haa
no te mau haapiiraa-faaroo, teihea râ 'ia
e

e

te

roaa-mau

mau

mau

fare

i

te rahiraa

o

taua moni

O te orometua 'ia

mea

ua

ta te Comité “Fidès”
taa

te

no

i te mauraa’tu?

E parau huru è roa teie! Mai
faaitihia te tino moni “Fidès”

i’te reira.
te

ra

fare

mau

no

Paris iho i faa-

haapiiraa katolika,

o
matou anei te tumu? Ua aifaito te aniraa
no

te

porotetani e no te mau kato¬
ratou haponoraahia i Farani i

mau

lika i to

le matahiti

i mairi aenei. E

mana'o no te “

mea

tahoè te

Pai'is i farii i te taatoa
mea

papu,

te vai nei

Comité “Fidès”

te tumu i ore ai te

katolika. E

ua

Commission locale du Fi¬

dès” i te reira. E

papu

no

te aniraa

no

a

te

atoa e ua haama-

ramaramahia te niau faatere katolika i
taua tumu ra.

Eaha ratou i ui mai ai i te

orometua ia Adnet? Aita
ite. Eiaha atoa

e

tinito

e

ere

ratou i te katolika?

roa

oia iho i

faauta i te hoè

hape iti

aè i nia iho i to matou tua.
*

Te ani atoa nei le V.K.

Ua tamata atoa te V.K. i te faa-faufa;
ore

raa

i le pororaa tahito i porohia e te Apoo¬
iriti-ture no te Fenua no te matahit

1860 i te Hau

na

(a|)i G) ia nehe-

h

i ve n

nto i

farani. Te tumu i faatia’

matou i taua parau tahito ra, o te manac
teitei no te mau faatere haapiiraa katoliki I
te a
i te tau hopea nei. A hio na i te mea te ren

pap^ihia i roto i te “ Semeur” (p. 9 ) : “ Le; mau
vr ais sentiments de l’élite tahilienne
(i au pa
s’agit de leur préférence pour les école tou 1 1
catholiques ) n’ont pas changé depuis celti ^ tahi
époque reculée”, oia hoi: mai te Arii-va iieilii,
a
hine,o Pômare IV i to’na tau, te haapiirai ia ft
e

au

i te feia

i Tahiti nei

maramarama

teie nei, o te

E tamata
taua

manao

haapiiraa katolika ïa !
tatou i te tuatapapa maitai
ra: Mai te mea e feia
piri-kato

lika ïa te feia
au

katolika e 2().ÜGÜ i Oteania nei
ia faatia i te mau fare haapuraa no ta ratou
nehe “i

mi

ma

*
«

1

Adnet tei ite maitai

o

i te

maramarama

manao no

i Tahiti nei i

M«' Mazé,

e ere

te 27

ipoi,

anei t dua

1
o

Apooraa Rahi Fenua i te Apooraa piri-ka r,.. I
tolika? E feia

maramarama

maitihia! Aita te

hoi ratou

e

ti

ua vaa

epikopo i huna faahoi tapap

VEA
i to’iia tiaturiraa hohonu ! la matou
râ,
aita matou i manao ê e Feia

'aiiae
imea

piri ’ itolika

te feia maramarama i Tahiti.
râ te vai nei te tahi mau melo

'jiApooraa Rahi Fenua tei tauturu
haapa‘oraa katolika, aita

no

te

puai i te

matou i hiuaaro

upootia to ratou manao.
Area râ, teie te vahi hiiru ê uo teie nei
tau: i te matahiti 1