EPM_Vea Porotetani_193011.pdf

Texte

Te 30 O

te

Matahiti

|VEA POROTETANI

TAATA’TOA IA HAAMAU MAORI RA O TEI HAAMAÜ
oiA iioi TB Mesia RA O Iesu. — I Korinetia 3, 11.

AITA’TU E NIU E TIA I
iiiA RA,

TE

HO O I

Te
K

TE

MATAHITI HOE:

HOE TARA

haapiiraa Sabati
Le haapii i Le lai'o e le faaroo i te mau
haapiiliia i roto i le Haapiiiaa Sabati. I teie
Sabati le te m ut haapaoraa'toa o te farii

ohipa maiUli roa

parau maitatai o te
nei anolau e haapiiraa

nei. I mntaa a'enei, aita
haamana'o I te reira ohipa: e no te
anotan, o tei ore i ite i

Mesia, i te rnaii fenua’loa o le ao
roa noa ilio tau tanta
tei
hi'oraa i t(^ feia ma‘ua i Le reira inan
te tai'o ite parau, mai Le
e

i te

mau taata
paari, i
te manuia
inaiLai i le raveraa i te matamua haamata roa’tura te mau
haapaoraa faaroo aLoa i le lia reira.
Tei Milano i Itaiia, i U' rnatahili 1584 ra, le laala rnatamna o
tei haamata i Le haapiiraa Sabati, Le poheraa. Ei tâmaili a'eoia
Pin pae ( na te teina i fanau ) e e taala faaroo rahi oia. E maha
ahuru ma ono to’na matahiti i pohe ai, mai te liau: e mau
roa’Lura ta’na oiiipa maitai i taua oire tahito ra, mai te mou
tae roa mai nei i teie a nota u.
Hüê hanere matahiti i mari iho, haamata’toa’tura te hoê taala
porotetani i Berelane, o losejiha Aleni te i’oa, i te hoê haapiiraa
Sapati, e na manuia roa, e e mea rahi te taata paari i ite i te
i taua haapiiraa ra.
1 te matahiti 1700 e tiahapa ra, ua faatupu te hoê vahiné i PeCaterina Boeve te i’oa, i te tahi haapiiraa Sabati au
rahi
e ua papaihia i nia i to’na menema i te mat. 17“2r>,
teie parau; “ Ua faaamu teie nei vahiné i Lo’na mau taala tupn
taniarii tae noa’tn i Le
imi hia’i taua ohipa iti maitai ra. - E no

na

ore e

Lai'o

retane, o
roa,

P0R0T ETAN

V E A

2

veve

faaaliu i te ahu,

i to maa, e aa

I

i to

mai te haapii raaitai

tamarii, e te farii ia ratou 1 to’na iho tare i te mau
Sabati atoa. ” E le na ô stoa hia ra e: tai-ono tamarii veve
amu i to’na airaa maa i ï,e Sabati hoê.
Mai Peretane, na faat'.ipuhia te mau haapiiraa Sabati i
e mai reira i Europa. ( Farani c te mau fenua

ratou mau

tei

Marite,
porototani note

reira pae ).
Tei i ô tatou atoa

Paroita.
i te mau
diadono te ite. Tofaaroo

te Haapiiraa Sabati, i roto i te mau
ruperupe anei taua haapiiraa ra,

Teie rà, ua tupu
vahi atoa? Te mauoromeluae

te mau

aita i haapao maitaibia i roto i te vetahi
roita; te tapeapea nei te feia metua i ta ratou mau
â 0 ratou haereraa i te pureavatoa. hoè â ho‘iraa mai
1*’, mea hape roa te reira peu. E haapiiraa hau roa i
te haapiiraa Sabati e te oaoa rahi nei te
hia nei râ e:

mau pa¬

tamarii, lioê
i to fare.
te faufaa
tamarii iho i taua haa¬

haapii itoitoliia e te feia faatere.
tae noa’Lu i te mau diatono faatere: a
rohi ! haapii i te tamarii i la’ria e‘a ia hacre, c ia paan oia ra,
dta ïa e moe faalwu. '

piiraa ra, ia

E te mau oromelua,

No te hora
To

faarueràa i te navenave
— Hebera XI : 24-26.

Mose

nei ao.

I. TE Mau
1. To’na

tamahine

Paieti
poto noa no teie

FAARUEHIA E MOSE.
Aore i tia ia’na ia mairihia o te

TA0‘A I

hanahana.
Pharao ra.

_

tamaiti o te

a

faanavenaveraa’toa o te parahiraa arii.
3. Te raautao'a’toaoAiphiti. - Tirara hoi basileia tao'arahi i taua
anotau ra. Aita râ Mose i haapa'o i te reira; e mea faufaa ore ana'e
ïa na’na. E tao'a ê ta’na i hiriaaro. Phil. III. 7-8.
2. Te mau

II.

-

A‘O I TE
RA?

TEIHEA TE FANA'ORAA TO MOSE MAN
HAAPAERAA’TU OIA I TAUA MAU TAO'A’TOA

fana'o i nia iho i te mau amuiraa taata no te Atua.
fana'o i nia iho i te mau ati o te feia faaroo.
Ua fana'o i nia iho i te faaino o te Mesia - 2 Kor. XIl,

1. Ua

2. Ua
3.

10.
'I

P 0R0

V 1