VEA MAOHI_N_006_1941_MATI.pdf
- Texte
-
- M ata h(Ti 11.— N a 6.
R E P U P IH IT A
M a t i 1941.
F A B A IVI
TIAMA RAA — AiPAITO RAA — AÜTAEAB RAA.
TE VEA MAOHI
2 lr a t a i
iw
te
^ t n o a n o t u p u
n o
te
m a n
fja a p a o
r a a
i a r a n i
t
© t e a n ia
IMENEI H IA I T E M A U A V A ’E A T O A
TE HOO : Hoé matahiti : 10 farane — Te Yea hoê : 1 tarane.
M a Ta h it i 1941.
m o.
V e a lúa ti i lo V e a a te Dan n o te mam Haapaynai ta
tatou i mataro. tei roto ta vetahi i te afat a. tei roto atu ta vetahi
i te hoê mau punu te huna raa.
O te mau taata e na reira ra, te haafifi nei ia ratou ia ratou iho,
na roto i te haapu’e raa i teie nei moniteiaha faufaa ore, e te haa
fifi atoa nei hoi ratou i to ratou ra mau taata tupu o tei peapea
roa i te faatere raa i ta ratou ra mau hoo na roto i te fifi i te taui
raa i teie nei moni. Te faatupu nei ratou i te hoê fifi rahi e e riro
paha ratou i te topa atoa i roto i taua fifi ta ratou e rave nei.
Ua ite paatoa tatoue eaha te tumu notauaohipa tapeapea ite
moni ra. E ohipa maitai mau a te haaputu i te moni, teie ra e ohipa ino roa te tahuna i te moni, la haaputu tatou i te moni no te
mau mahana iino, e ohipa maitai roa ia, teie ra te vai ra te mea
tia roa ia tatou ia rave, maori ra o te haaputu i te moni hu'ahu'a
e ia raea hia te taio e nehenehe ia tatou ia taui i taua mau moni
hu‘ ahu‘a ra a mono atu ai i te mau moni parau. aita ia tatou ¡
haafifi i te ohipa taui raa moni nei. la tahuna ra tatou i te mau
moni hu'ahu'a, mai te manao e o tei hau ae ia i te moni parau
ra, ua haafifi roa ia tatou i te mau ohipa atoa no te moni. E e ri
ro paha ia tatou i te topa atoa i roto i taua mau fifi ra. A haapu
tu i ta outou moni; a afai atu i roto i te rima o te mau fare mo
ni, o te ohipa maitai roaiae nehenehe ia rave hia. Eita roa te reira
e faatupu i te fifi i roto i te rave raa ohipa.
Eita roa hoi e nehenehe faahou ia opere faahou hia te moni
hu'ahu'a no te fifi i tetitau atu ite vahi no reira mai. O te fifi te
reira e iri mai i nia i te ohipa tahuna moni, au nei hoi te Hau e
manao ai e e faaore i teie nei hohoa moni a taui atu ai, ino ihora
te taata haaputu.
A farii mai i teie nei ani raa e a faahoi i te mau moni e tapea
hape noa hia ra, na mua’e a manao ai te Hau i te hoê mau ture
no J e faahape raa i te feia tahuna moni.
MAXI
1941
Te archa o Oteania Farani vî ore i to Farani
huiraatira vî ore ato'a.
E te huiraatira farani vî ore o Farani e !
laorana outou ato'a i roto i to outou na ati !
O matou teie to outou mau taeae farani vîore ato'a no Oteania
atea roa nei - te faaite atu nei matou ato'a i to matou aroha ia
outou na.
Ua faaroo ato'a matou, to Oteania nei, i ta outou pii e ta ou
tou faaite e tei roto outou i te faateiaha raa a te purutia e te haamata na outou i te pohe i te poia na roto i te pau raa ta outou
maa i te enemi.
Ua faaroo ato'a matou e te tiaturi na outou i nia i te nuu farani
vî ore a de Gaulle paturu hia e te nuu paratane tauturu hia e Marite.
Aue hoi outou rii e ! Aita mau hoi e rave'a e ora mai ai ou
tou rii - maori ra ia - ia upootia te paeau e tutava'ra no te tia—
varu e no te arai i te enemi.
Ua ite matou, to Oteania, e ua totoâ hia outou e to Farani na
te pupu taata enemi repupirita e. na te mau taata hoo Ai'a i te
enemi.
Ua ite ato'a matou, to Oteania, e te hinaaro noa'ra outou to
Farani i to matou fana'oraa i te atea nei.
Ua ite te mau fetii i Tahiti mâ nei e e mau radio haavareta te
mau fetii i Farani e hapono mai - no te mea eita te purutia e mana'ra i Farani na e 1anti'a i te hoê radio faaite oia mau ia niuniu
hia mai.
E te tapa'o faaite i haapapu mai ia matou to outou mau fetii —
0 te pii ia - o te parau ia a Pétain e tei roto Farani i teie nei i te
hoê ati rahi.
Tei hea atura ia te parau i na roto mai i te rahi raa radio i te
mau fetii e i te mau hoa i te fenua nei e (tout va bien) - e aore
ra (nous sommes bien).
E matou hoi to outou mau fetii e to outou mau hoa i Oteania
nei - eitahoita matou e nehenehé ia niuniu atu ia outou, to ma
tou mau fetii, to matou mau hoa i Farani na - note mea e ite e
e tahoo hia outou rii e te purutia.
tfa v e rahi râ rata ta outou i faatae mai na roto i te purumu ïtea
ore KH e te purutia o tei tae mai ia matou nei - e mea nâ'roto mai
1 taua’ ^iau rata ra te tae raa mai te tahi initiiti parau mau.
E no'taua mau tumu ra eita matou e irioino ia outou note pa
pai orefipai e note niuniu ore mai e eia’na ato a outou to matou
mau fetiili Farani e inoino mai ia matou - hoê â fifi - hoê â tumu.
Eiaha oHtou e mana'ona'o mai ia matou to outou mau fetii e
to outou mftsthoa i Oteania nei; mea maitai e mea fana’ o roa
matou na rotox^.fiai, te paruru e te aroha 0' de Gaulle, o Chur
chill e o Roosevelt.
Are'a matou nei; telAjaajnoa’tu nei matou ia outou i te mau
taime ato'a - e tei hau roa 1 J
^tamaa’i matou mai te navai maitai e te paia maitai. Are'a outou rii na aita faahou te reira huru.
la amu matou i te faraoa hopue ta te paratane e ta te marite i
afai mai e ta'i matou ia outou rii no tè'meà ua ere ato'a outou i
te reira.
Te mahanahana nei to matou aau i teie mau mahana na roto
i te mau tapa'o faaite ee upooti'à mau te nuu paruru parau ti'a.
Aue ia oaoa raa e ! Aue ia fana'o raa e ! la fâ mai te rê a te pa
rau ti'a na nia mai, na tai mai e na uta mai.
Mai ia outou e tiaturi ato’a'ra i te mau minoti ato'a te na rei
ra ato'a nei matou.
Mai te peu e aita outou to Farani e faaroo maira i teie taime na te mau radio huru fatata atu e faatae roytu i ta matou mau
parau e te Aroha hoi.
j
____________ \______________
P apeete -T a h it i . — F are neneiraa V e a a te H a u .
Fait partie de Te Vea Maohi