VEA MAOHI_N_014_1939_TITEMA.pdf
- Texte
-
M atahiti 9.—
Na 14.
• P ir a ta i «0
te
•
•, ..
REPiciRrTA fa r a m
Tl AU» DI I
lll?i rTA DAA _ ATlTARAlï RAA
2 lu < ia iu > tu p u
« 0 te r n a u
fa a p a e
ra a
T it e m a 1939.
J a r a n t i © te a n ia
N E N E Ï HIA I T E MAU A V A ’E ATOA
TE H00 : Hoè matahiti : 10 farane — Te Vea hoê : 1 farane.
M atahiti 1939.
N» 14.
V ea toati i te V e a a te Han no te m a u H aapa‘ o raa F a r a n i i O tean ia.
Te laaite nei te T A VAN A R A H I, ma te oto, i te
pohe 0 Monsieur DE CH AP P E DE LAIN E, Faatere Hau tahito, Auaha no te mau Haapaoraa
larani i Oteania, i roto i te Apooraa rahi no
Farani no te tahi pae otem iti (oia hoi te mau
ferma ai h u ara au).
Te laatae atu nei ona, i te letiie i te mau taata
rave ohipa amui o Monsieur DE C H A P P E D E LA.INE, i te manao aroha laatura ete hirinai
mau o te ienua nei.
• MO T A O U T O U Y & â ¥ A eE R A A I TE
V E A MAOHI.
E rave rahi te rnau taata ta ava’e, i haa matai te ava’e ite
1 no tiunu 1939, iani mai e e aufauoioi anei ratou i teienei,
i te moni no te faaapî raa i ta ratou ta avaê raa i te Vea
Maobi.
Aita, e nehenehe ta ratou ia tiai, e ei roto ia me, mai te
mea e tei Tahiti nei to ratou (aaea raa, e i roto ià eperera
mai te mea e tei te mau fenua atea.
Area ra, mai te mea e monitaoutou i te pute i teienei
avaê, a auiau, no te mea ua ite hoi outou e ua faito noate
rave atâ i te tahi taata tahiti, tetapea noa i roto i to’na rima
i te tahi vîpara maitai(e amu hia ihoâ), e te tahi maamoni.
A aufau, e ià oioi ra, o tei hau roa’tu ïa.
MAU FENUA ï HARO (Raiafea mâ).
Aita tooutou ioae ite pinepine hia i roto i te Vea Maohi,
# no te mea aita outou e papai mai nei.
Eere anei e te mea rahi roa io outou na, te mau parau
no tahito ? O Hiro, o Honoura, e te mau aito ihitai maohi,
A vae : T item a
e ere anei e io outou na te fanau raa e aore ra ua tae haere
mai io outou na?
Aita tera ra ta outou e maa parau rii a’e no to outou
huru ite anotau tahito, e to teienei tau.
Matahiti apî
I roto i te fâ raa mai o teienei matahiti apî e haamata nei, i roto
i teienei taimetearo ra to tatou rnau taeae farani, i nia i te fenua,
i raro i te tai e na te reva. e aore ra te mata ara ra i mua i te enemi,
te aroha here atu nei au ia outou e i to outou mau fetii taata,
outou te mau maohi 0 Oteania farani.
I roto i teienei matahiti e mairi atu ra, ua ani atu au ia outou
e e rave i te tahi mau faaapu apî, eiaha'ia haamaua hia i rapae.
i nia i te tahi mau hau êê, te moni 0 te au ia faaherehere hia no
fe paruru raa i te aiâ metua, e ua taho’e maitai outou i te vaere
raa e i te faaapu raa i te mau fenua e rave rahi e vai aihere noa ra.
I to outou na reira raa, ua faaite hua mai ia outou e mea mauiui
iho â na outou te mau mea'toa no Farani ; ua faaite hua mai ou
tou e e mea roaa ia outou te taho’e i ta outou mau faa itoito raa,
ma te oaoa e te hinaaro maitai mau.
i teienei hoi, i nia i te rahi raa o te mau mataeina no Tahiti e
Moorea, e fenua rii rarahi tei tapoi hia e te tahi tapoi matie heeuri
maitai faito apî, te faaite mai ra ia i te huru 0 ta outou ohipa i
rave, ee maa rahi te hotu mai ei maitai no te taatoa.
Na roto i te tahi atu â mau huru faaite raa e rave rahi, ua faaite
mai outou ia’u i to outou here i te aia metua. e aro ra no to'na
tiama raa, e no te tiama raa o te mau hau rii nainai, raua e to’na
ta’ua o Peretane.
la outou atoa na, te parau atu nei au e, mauruuru, e tefaatae
atu nei i to’u manao aroha e ia maitai outou i roto i teienei ma
tahiti apî
la ora tatou i te matahiti apî.
CHASTENET de GÉRY.
Fia te mau taata e taio nei i te Vea Maohi.
I te mau ava’e atoa e mau taata api te ta avae haere mai
nei i te Vea Maohi.
Te vetatahi mau mataeinaa i mua’enei, aita e taata ta ava’e
e aore ra e m eaiti roa, ua iti ia i te piti ahuru i t e ie n e i.....
\
1
’
1
192
Y
’
I te raau fenua i raro, i te Tuamotu, e mea rahi roa te taata
ta a v a ’e, e te haere noa’ tura i te rahi i te mau a va ’e atoa, e
e mea maüruura rahi na te V ea Maohi te afai atu i roto i te
reira mau utuafare i ta’ na mau parau apî, eiaha ia riro te
mau maohi, e o te mau taata maua e te poiri ia i toe i to ta
tou mau pae ienua nei.
E mauruuru hoi to te Vea Maohi, i te mea e Le haere noa
nei to’na mau taata ta ava’ e i te rahi, aita roa râ ona i mau
ruuru i te faatau o te maohi, inaha ua ite ratou i te mau faateniteni, i te mau paripari, i te mau parau tahito, i te mau
parau no te huru o te mau taia raa, e inaha aita roa’tu ratou
e papai, e hapono mai ia Vea Maohi ra, e na’na e haa parare.
E no reira te oaoa hia nei o V ea Maohi i te poro raa’tu na
roto i teienei vea, i te rata a M, Estall P., no Takum e, e te
parau i taati hia.
Mauruuru ia M. Estall i to’na horoa raa i to’na taria no te
faaroo raa i te parau a te tahi taata ruau no to’na fenua, e
•to’na papai roa raa i te mau parau ta’na i faaroo mai roto
m ai i to’na vaha. Te tiai atu nei te Vea i to mûri iho o ta’na
parau no te muki, oia hoi te pifao i te taata tahiti, e nanitiaha te tahi ioa, e nanikaha i te nuuhiva.
E haamanao outou e te tupu hia nei teui apî o te mau mataeinaa i te haumani, no te m ea aita roa ona i ite nei i te pa
rau no te mau tau tahito e to te mau tau apî atoa nei hoi.
Eere tera ra e no te mea e te tupu noa hia ra o Atamu e te
haumani, a faaea hoe noa’i ona i roto i te tahi ora raa parau
raa ore, i tia’i i tei hamani ia'na i te hamani i te vahiné, no te
tuu ra a ’tu ei faaore i to’na mo’emo’e.
Na te haumani e aratai i nia i te mau ohipa iino, i te au
ore ia'na iho i te huru o te ora raa, na te haumani i afai i te
tahi mau tupu taata i te mou roa raa, oia hoi i te pohe.
---
——
T itema 1939
TE VEA MAOHI
-----------------
Takume, te 2 no Novema 1939.
Na te "Vea Maohi” .
la orana oe, i to oe ra- hiti raa mai !
E maa parau teie e tuu hia’tu ia oe, no te haamauruuru i te
mau hoa no te "Pea Maohi” , i teienei matahiti api i mua nei.
Ua tae mai nei i toû tare, te ho’e taata paari, ua hinahinato’na
rouru, e taata tahu’a mau oia, e te aravihi i te mau parau tahito
no te Tuamotu nei, na ô mai ra oia ia’u, eaha tena vea ta oe e
taio na, na ô atura vau, e "V ea Maohi” , pahono mai ra ona, o
toû mau ia tere ia oe na. Ua faaroo vau e, e mea rahi te mau pa
rau maitatai i roto i tena na vea, eaha ra hoi e ore e taio hia’i i
mua i te mau huiraatira, i te mau ahiahi, e faaroo ia te mau taa
ta aita i ite maitai i te taio, te mau ruau, te mau vahiné, te mau
tamarii, ia ô atoa te maramarama i roto i to ratou upoo, no nia
i te mau huru apî e tupu nei i teienei anotau nei.
Na ô mai ra ona ia'u, ahiri faatiatia mai na oe, i te tahi mau vahi ta oe i taio, naô atura vau e, e mea rahi roa te mau huru, tei
riro ei mea faufaa no tatou, i te pae no te ora raa nei, ei haamaramarama, ei feruri raa manao, ei aô raa, ei hi’o raa maitai, ei
haapii raa, e te vai atura, e mea faahiahia mau, ahiri oe i taio e
mea ” viru mau” mea nehenehe.
Te tahi atuâ mau parau tahito no Tahiti, e te tahi mau fenua)
ua tuu hia mai i roto i te ” Vea Maohi” , ei faaoraora i te aau o
te feia e taio i te vea, ahiri ana a tuu mai â na oe, i te tahi mau
parau tahito ia tuu hia’tu i te "V ea Maohi” ra.
Pahono mai ra oia ” e hoki, e mea viru hoki” , e, eme nehenehe.
Ua taio rii au eiaha ra te taato’a, o ropu ana'e, te parau no ” Koria-Maria” i roto i te miti uteutè, ua huru ”reka” mau to’na tere
raa, 0 ta’u ia e hinaaro e uiui ia oe, te vai nei â, faatia’tura vau
i te parau no te taata tei haere e ui atu i te avota i te maramara
ma, faatia’tura vau i te parau no te tere raa o Daladier i Corse e •
i Tunisie, tei rnaeva noa hia e te huiraatira no te oaoa.
I reira, piô ihora to’na upoo i raro, faa turuma noa’tura, e na ô,
mai ra, ahiri e o te ohipa’e tena i te mau ahiahi rii, eita paha ia
te mau manao inu ava, e te hamani ava e tomo mai i roto i te
upoo, atira hoi ia.
No reira teie tau maa parau e tuu atu i te ” Vea Maohi” ra,
oia hoi :
Te parau no te ” Kaha” tei parau hia e, e ” Muki”, e Pifao te
tahi ioa.
E ohipa mana teie i te anotau tahito ra, i te Tuamotu nei, te” Muki” , "Pifao” .
1 te parau a te feia tahito, e rave hia te muki no te mau ohipa,
atoa i opua hia, i roto i te tama’i, i nia i te huru 0 te fenua, i nia
i te huru 0 te ora raa ; i te mau mea’toa e tono hia oia ; mai teie
te huru ia tupu te tama’i, te haere mai nei te enemi, e aro i te
fenua, ua tairuru te mau tahu’a, e aore ra te mau aito ; i nia i te
"Marae” , e aore ra i te fare i faataa hia, no te paraparau raa i te
mau parau no te "Muki” , oia hoi no te ” Fangu” raa, ia oti teiemau pehe i te ” Fangu” hia, e reva te parau no te haa fifî e te
faaino i te tere raa 0 te mau nuu enemi, mai te mea ra e, no te
tahi fenua ê mai ratou, na nia mai i te vaa tahito 0 te maohi, aita
e tae mai i uta i te fenua, e tupu te vero, te matai, te miti, ei arai
i te enemi, eiaha ia tac mai i nia i te fenua, e painu ratou, e mo’ e
roa’tu.
Mai te mea e fenua tei opua hia e faaino, e paapaa te fenua,
mai te pau auahi ra, emaite meae taata tei hinaaro hia ia pohe,
e motu ihoâ ia to’na ora.
Ua parau hia e, e mau mea riaria ta te muki e rave, mai te mea*
ra e, ua faa taero hia te parau, hou to’na reva raa’tu. Mai teie te
huru ia putuputu te feia paari i roto i te fare no te ” Fangu” , e
hiopo'a hia te fare, aita e faatia hia te tamarii e te feia faaea noa,
no te mea ia varea noa hia te tahi i te taoto, eita e ara faahou, e
pohe roa no te taero 0 teienei mau parau, e pohe atoa te mau
manumanu e taoto i roto i te fare, o te tumu ia i parau hia e, te
vai atoa ra te mau pehe no te tatara i te "Fangu” ia oti te mau
parau no te muki ite parau hia, iaoreetuputeati i nia i te fare,.
e te feia atoa i putuputu i reira, mai te mea e, ua mo’e hia ia ra
tou te mau pehe no te tatara, e te paruru raa i te muki e hoi mai
te ati i nia ia ratou e te fare atoa, ia ara, maitai ratou ia tiai.
Te mau vahi toe ei mûri ae ia, e faaite hia’tu ai ia oe, to’na:
huru mau, to'na hamani raa, to’na ohipa e to’na mana.
ia orana oe e te "Vea Maohi” !
Papai hia : P. ESTALL - (Takume).
...........——
Fait partie de Te Vea Maohi